AEO-näkyvyyden mittaaminen Googlen AI Overviewsissa ja tekoälychateissa kuten ChatGPT ja Claude ei toimi samalla logiikalla kuin perinteinen hakusijoitusten seuranta. Tässä keskeiset haasteet ja tavat mitata näkyvyyttä.
Tuntuu todella erikoiselta kirjoittaa AEO-mittauksesta aikana, jolloin vieläkin käydään aktiivista keskustelua siitä onko kyseessä AEO, GEO, LLMO vai jokin muu lyhenne.
Joka tapauksessa nyt etsitään vastausta kysymykseen “miten voimme seurata kuinka hyvin meidän yritys löytyy AI-hakutuloksista”?
Jätän laajemman keskustelun termistä “AI-hakutulokset” pois, mutta viittaan sillä vastauksiin käyttäjän esittämiin kysymyksiin tekstikentissä, joissa LLM vastaa kysymykseen oman koulutusmateriaalinsa, internet-lähteiden tai näiden yhdistelmän avulla.
Kun näihin AI-hakutuloksiin pyritään vaikuttamaan proaktiivisesti yrityksen toimesta sisältökokonaisuuksien osalta voidaan puhua AEOsta (tai GEOsta, LLMOsta jne).
AEO-näkyvyydellä viitataan useimmiten löydettävyyteen Googlen AI Overviewsissa, AI Modessa (= Tekoälytila) tai maininnoista relevanteissa kyselyissä ChatGPT:ssä, Claudessa ja muissa vastaavissa järjestelmissä.
Konkreettisesti AI Overview eli AI-yhteenveto näyttää Googlen hakutuloksissa jotakuinkin tältä:
Clauden vastauksissa tuo sama kysely näyttää tältä:
Näistä kuvakaappauksista herää muutama kysymys:
- Mikä on lähde Clauden antamalle datalle?
- Miten käyttäjä voi vahvistaa tekoälyn antamien tai kuratoimien vastausten paikkansapitävyyden?
- Googlen AI-yhteenvedossa näkyy lähde, mutta klikataanko siitä sivustolle?
Tarkkasilmäinen voi huomata jo näistä kuvakaappauksista ainakin yhden mittaushaasteen: Googlen AI Overview näyttää tässä tapauksessa lähteet jokaiselle luvulle (kuntaliitto.fi), Claude ei näytä mitään lähdettä tällä kertaa, mutta saattaa näyttää niitä jossain tapauksissa. Aiheesta lisää myöhemmin tässä artikkelissa.
Sisältö:
- Googlen AI-yhteenvetojen rakenne
- Miten näkyvyyttä Googlen AI-hakutuloksissa voi mitata?
- ChatGPT, Claude ja muiden AI-chatalustojen vastausten rakenne
- AEO-mittaus chat-ympäristöissä teknisesti
- Kevyt malli AEO-näkyvyyden mittaamiseen
Googlen AI-yhteenvetojen rakenne
Alla on avattu Googlen AI-yhteenveto, josta näkyy selkeästi niiden tyypillinen rakenne. Kirjoitushetkellä (28.8.2026) näissä vastauksissa on seuraavat osat:
- Muutaman lauseen yhteenveto aiheesta
- Pääpointit
- Lähteet oikeassa palkissa
- Lähdeviittaukset vastauksen sisällä
- Kehotus jatkaa keskustelua (“Jos haluat, voin kertoa lisää….” ja alla esiintyvä chat-ikkuna)
AEO-mittauksen kannalta relevanttia on oikeastaan pelkästään näkyvyys lähteenä näissä tuloksissa. Näitä tuloksia tarkastellessa voidaan sanoa kahdella sivustolla olevan näkyvyyttä AI Overvieweissa: Kitarastudiolla sekä peda.netillä.
Ollaan siis aika kaukana normaaleista maksuttomista hakutuloksista, sillä kuten näkyy, mainittuja lähteitä on vain kaksi.
Historiallisesti Google on näyttänyt 10 maksutonta hakutulosta, mutta tuokin määrä on laskenut vuosien varrella eikä ole lainkaan poikkeuksellista, että hakutuloksista löytyy esimerkiksi 7 linkkiä ennen kun pitäisi siirtyä pelottavalle Googlen toiselle hakutulossivulle.
Miten näkyvyyttä Googlen AI-hakutuloksissa voi mitata?
Näkyvyyttä Googlen hakutuloksissa on mitattu erilaisilla maksullisilla työkaluilla, jotka simuloivat käyttäjää ja tekevät koneellisesti hakuja, joissa ladataan oikeat Googlen hakutulokset, joista sitten etsitään oman (ja kilpailijoiden) sivuston sijoitus. Jos esimerkiksi olet löytynyt kolmantena hakutuloksissa, sijoitus on siis ollut 3.
AI-yhteenvedoissa logiikka on käytännössä sama.
Seuranta ei kuitenkaan ole täysin rinnastettavissa “normaaleihin” maksuttomiin hakutuloksiin.
Normaaleissa hakutuloksissa sivuston ylläpitäjä tai SEO-kumppani pystyy seuraamaan sijoituksia jo pidemmältä. Jos sivusto sijoittuu hakutermillä esimerkiksi sijalla 35, sivulla voidaan tehdä optimointitoimenpiteitä, joiden vaikutusta voidaan seurata sijoitusseurantatyökalun kautta (yleensä ainakin top 50 on mahdollista seurata).
AI Overviewien suhteen vastaavaa mahdollisuutta ei ole: joko olet listattuna mainituissa sivustoissa tai et.
Käytännössä julkaisija päätyy helposti tilanteeseen, jossa tehdään duunia, jonka seurauksia ei voi seurata tai tuloksista olla varma, ennen kun oma sivusto ponnahtaa vastauksiin.
AI Overviewsiä kohti optimoimisessa onkin kyse myös jossain määrin uskon asioista, mikä tuntuu hullulta kirjoittaa dataan päin kallellaan olevana markkinointityyppinä.
Jos sivusto näkyy AI Overviewsissa lähteenä, on ainakin jossain määrin kyseenalaista, onko mitään järkeä yrittää löytyä viitattujen lähteiden joukossa sijalla 1, 2 tai 3. Todennäköisesti ei, tai en ainakaan ole nähnyt riittävän vakuuttavaa dataa asiasta.
Google on myös julkaissut kesäkuussa 2026 ensimmäisen version Google Search Console-raportista, joka näyttää julkaisijalle mitkä sivuston sisällöt ovat näkyneet AI-vastauksissa.
Tuo raportti on kirjoitushetkellä todella yksinkertainen ja näyttää pelkästään sisältöjen keräämät näyttömäärät eikä esimerkiksi sitä mihin kyselyihin sivua on käytetty lähteenä. Data ei siis ole riittävän hienojakoista, että sitä voisi käyttää mittaamisessa tai optimoinnissa apuna. Tuosta ominaisuudesta on kuitenkin hyvä olla tietoinen, sillä Google todennäköisesti ja toivottavasti kehittää sitä seuraavien kuukausien aikana lisää.
- Selvitä millä termeillä AI Overviews näkyy.
- Valitse joukko relevantteja termejä ja lähde tekemään toimenpiteitä näkyvyyden edistämiseksi. Anna Googlelle aikaa ainakin pari viikkoa uudelleenarvottaa kehittämäsi sivut.
- Kehitystä on vaikea seurata sillä joko näyt listatuissa lähteissä tai et.
- Sivuston nostaminen viitattujen lähteiden joukkoon todennäköisesti riittää ja työ sijalta 3 → 1 nousemiseen ei välttämättä ole vaivan arvoista.
- Pidä silmällä Google Search Consolen uusia ominaisuuksia.
ChatGPT, Claude ja muiden AI-chatalustojen vastausten rakenne
Näytin artikkelin alussa kuvakaappauksen Clauden vastauksesta kysymykseen mitkä ovat Suomen top 10 suurinta kaupunkia.
Siinä vastauksessa ei näytetty mitään lähdeviittauksia, sillä ne pohjautuivat täysin Clauden koulutusmateriaaliin. Näissä hakutuloksissa on siis käytännössä mahdotonta näkyä tai ainakaan saada klikattavaa linkkiä, joka johtaa sivustolle.
Mutta katsopa tätä Clauden vastausta hyvin samankaltaiselle kysymykselle:
Lisäsin “nopeimmin kasvanutta kaupunkia” sekä vuoden “2025”. Tällöin Claude ei pysty nojaamaan pelkkään koulutusmateriaaliinsa, josta ei välttämättä löydy dataa juuri vuodelta 2025 “pakottaen” Clauden tukeutumaan muualla julkaistuihin artikkeleihin ja lähteisiin kuten Tilastokeskukseen.
Huomaa, että vastauksissa näkyy myös “Searched the web” kysymykseni ja vastausten välissä, ja sitä klikkaamalla käyttäjä pystyy näkemään, mitä datalähteitä on mahdollisesti käytetty vastausten koostamisessa.
Tein tämän saman kyselyn muutamia kertoja ja voin sanoa, että vastaukset olivat samankaltaisia, mutta eivät samanlaisia. Esimerkiksi yllä varsinaisessa vastauksessa ei ollut kuin yksi linkki vastauksen lopusta ja se näkyi vastauksen lopussa näin:
Toisella hakukerralla vastaus näytti tältä, huomaa klikattava linkki pienen esikatselun kanssa kappaletasolla (kuvakaappauksen alareunassa on myös toinen vastaava viittaus):
Tästä päästään yhteen massiiviseen asiaan AEO-näkyvyyden mittaamisen suhteen:
AEO-tulokset ovat todennäköisyyspohjaisia, eivätkä vakioita!
Tästä aiheutuu kaikenlaisia mielenkiintoisia haasteita AEOn mittaamisen suhteen. Otetaan käytännön esimerkki.
Esimerkki AEO-vastausten todennäköisyyspohjaisuudesta
Lähetin täsmälleen saman promptin OpenAI:n APIn kautta GPT 5.6-Terralle 3 kertaa putkeen, kaikki omissa sessioissaan eli uusissa “keskusteluissa”. Lähetyskertojen välissä oli ehkä noin 5 sekuntia, eli ne tapahtuivat käytännössä samaan aikaan.
Käytin promptina tätä:
Tarvitsisin CRM-järjestelmän pienelle 20 hengen yritykselle, joka myy tuotteita suoraan kuluttajille kivijalkaliikkeestä sekä pienestä (alle 50 tuotetta) verkkokaupasta. Mitä järjestelmiä minun kannattaa harkita?Otos on pieni ja pohjautuu vain yhteen promptiin, mutta uskon alla olevan koontitaulukon silti osoittavan tilanteen konkreettisesti. Taulukossa listattu oliko brändi mainittu vastauksessa relevanttina vaihtoehtona vai eikö:
| Työkalu | Hakukerta 1 | Hakukerta 2 | Hakukerta 3 |
|---|---|---|---|
| Shopify (+ Shopify POS) | ✓ | ✓ | ✓ |
| Lightspeed Retail | ✓ | – | ✓ |
| Odoo | ✓ | ✓ | – |
| Zoho (CRM / Bigin / One) | ✓ | ✓ | ✓ |
| HubSpot | ✓ | ✓ | ✓ |
| Pipedrive | ✓ | ✓ | ✓ |
| Lime CRM | – | ✓ | – |
| Klaviyo | – | ✓ | ✓ |
| Brevo | – | ✓ | ✓ |
| MailerLite | – | ✓ | – |
Kuvitellaan, että olisit töissä esimerkiksi Klaviyolla tai Lime CRM:llä, miten vastaisit näihin kysymyksiin?
- Onko teillä näkyyvyyttä tuolla promptilla?
- Millä kyselyllä oikeastaan sijoitut?
Sijoitutko “CRM-järjestelmä”, “CRM-järjestelmä 20 hengen yritykselle”, “CRM-järjestelmä kivijalkaliikkeelle”, “CRM-järjestelmä pienelle verkkokaupalle” vai mille?
AEO-mittaus chat-ympäristöissä teknisesti
Nyt tiedämme ainakin pari asiaa:
- Vastaukset eivät ole aina samat.
- Vaikka vastauksissa olisi käytetty samoja lähteitä, ne voivat olla muotoiltuna eri tavoin eivätkä aina klikattavia.
- Aina ei ole selvää, minkä kyselyn tulokset näytetään käyttäjälle.
Näistä syistä AEO-näkyvyyden mittaus ChatGPT:ssä ja Claudessa on teknisesti paljon haastavampaa kuin Googlen hakutulosten.
Teknisellä tasolla useat AEO-mittaukseen erikoistuneet työkalut kuten Peec toimivat yksinkertaistetusti jotakuinkin näin:
Vaikka tuo prosessi on hyvin samankaltainen kuin aiemmin kuvaamani Google-hakutulosten seuranta, tulosten todennäköisyyspohjaisuus tekee niistä väistämättä ailahtelevampia kuin AI Overviewsissa.
Googlen Robby Steinin mukaan he pyrkivät näyttämään kaikille käyttäjille hyvin samankaltaisia tuloksia.
ChatGPT puolestaan personoi vastauksia mm. tilihistorian, käyttäjäasetusten sekä käynnissä olevan keskustelun pohjalta. Ja vaikka personointia ei tapahtuisi, yllä näyttämäni esimerkit toivottavasti kuvaavat AEO-seurannan haasteita.
On myös pakko mainita, että AEO-seurantatyökalut maksavat merkittävästi enemmän kuin Google-hakutuloksia seuraavat sijoitusseurantatyökalut. Hintaero ei myöskään ole pieni, esimerkiksi aiemmin mainitsemani Peec maksaa kirjoitushetkellä 180 e/kk 150 promptin seurannassa.
Vertailun vuoksi samansuuruisella summalla saa seurattua 2000–3000 hakutermiä päivätasolla Googlen hakutuloksissa. Jos sijoituksia haluaa seurata kerran viikossa, nuo määrät voi kertoa karkeasti neljällä.
Näiden lisäksi eri alustat (ChatGPT, Claude, Perplexity) arvottavat vastauksia eri tavalla. Tämä ei ole huono asia, sillä olemme eläneet jo liian kauan maailmassa, jossa yksi algoritmi on heilutellut kokonaisia toimialoja globaalisti.
On kuitenkin hyvä tiedostaa, että ne keinot, joilla voi parantaa näkyvyyttä esimerkiksi ChatGPT:ssä, eivät välttämättä ole täysin linjassa näkyvyyden kehittämiseksi Anthropicin malleissa, Googlen Geminissä tai vaikka Copilotissa.
Chat-työkalujen vastauksiin pätee myös sama asia kuin AI Overviewseihin, eli kehitystä ei käytännössä voi nähdä ennen kuin sivusto ilmestyy lähteeksi.
- Näytetyt tulokset eivät ole aina samoja, joten odota ailahtelevaa dataa.
- AEO-seurantatyökalut seuraavat näkyvyyttä käytännössä laboratorio-olosuhteissa, eivätkä ne ole välttämättä täysin rinnastettavissa tuloksiin, joita käyttäjät näkevät (mutta todennäköisesti pääsääntöisesti linjassa).
- Koska seuranta on todennäköisyysperäistä, on järkevää valita tärkeimmät aihepiirit ja seurata niitä usein variaatioin, jotta saa edustavamman otannan.
- Seurattavia prompteja aihepiirien sisällä kannattaa todennäköisesti vaihdella ainakin ajottain.
Kevyt malli AEO-näkyvyyden mittaamiseen
Toivottavasti tämä artikkeli on luonut kohtalaisen ymmärryksen AEO-näkyvyyden mittaamisesta. Koska lähes kaikki AI:n ympärillä pyörivät asiat muuttuvat todella nopeasti, en olisi yllättynyt jos puolet tässä artikkelissa esitetyistä asioista olisi muuttunut vuoden 2026 loppuun mennessä.
Jos teillä ei vielä seurata AEO-näkyvyyttä, tässä muutama kevyt toimenpide, jolla voitte aloittaa seurannan:
- Katsokaa Google Analyticsistä viittausliikenne chatgpt.comista ja muista vastaavista alustoista. Seuratkaa liikenteen kehitystä.
- Valitse työkalu, valitse joukko prompteja ja pyri vaikuttamaan näkyvyyteen aktiivisilla toimenpiteillä. Seuranta auttaa ymmärtämään näkyvyyttä joka tapauksessa, mutta jos datasta haluaa oppia yhtään mitään on sivustolla tapahduttava jotain.
- Promptien keksiminen: Keksikää parin kollegan kanssa kysymyksiä, joita teidän asiakkaanne saattaisivat harkita. Keskustelu asiakkaiden kanssa suoraan toimivien ihmisten kanssa lienee järkevää listaa koostaessa.
- Jos keräätte liidejä, kysykää liidilomakkeen lähetyksen jälkeen, miten asiakas kuuli teistä, ja lisätkää AI-haku vastausvaihtoehdoksi.
Erillisen AI-hakunäkyvyyden seurantatyökalun hankkiminen ei välttämättä ole relevanttia kaikille yrityksille tällä hetkellä, sillä eri toimialojen välillä on suuria eroja miten relevanttia AI-näkyvyys on.
Tästäkin syystä on järkevää aloittaa tutkimalla dataa niistä työkaluista, joihin teillä on jo pääsy ja käyttää niistä löytyvää dataa indikaattorina panostuksen suhteen. Jos Google Analytics näyttää esimerkiksi ChatGPT-viittausliikenteen nousevan ronskilla kulmakertoimella tai sieltä saapuvat klikit muodostavat esimerkiksi 3-5% liikenteestä sivustollenne on lienee hyvä hetki uudelleenarvioida AEO-seurantatyökalun käyttöönottoa.
Artikkelin kuvituskuva: Maksym Ostrozhynskyy / Unsplash